Vetsijoella ilman Metsähallituksen lupaa kalastaneet neljä saamelaista kalastajaa ovat käräjillä Utsjoella ystävänpäivänä 14.2. Tämä johtuu kalastuslakiin vuonna 2015 tehdystä muutoksesta, jonka vuoksi paikalliset saamelaiset joutuivat yhtäkkiä kilpailemaan kalastusluvista muualta tulevien virkistyskalastajien kanssa. Kyse ei siis ole Tenon kalastussäännöstä vaan kalastuslain 10. pykälästä, jossa säädetään kuka saa kalastaa vavalla ja vieheellä Tenon sivujoissa, lohi- ja taimenpitoisissa vesissä.
Pohjoisissa kunnissa esim. Utsjoella on paikkakuntalaisilla ollut käytännössä ilmainen ja vapaa kalastusoikeus niin sanotuilla valtion vesillä Tenon sivujoilla. Muunlaisia kalastuslupia valtion vesialueille ei ole myönnetty. Alueen ihmiset ovat kalastaneet samoilla vesillä kuin lukemattomat sukupolvet ennen heitä.
Vuonna 2015 lakia muutettiin siten, että metsähallitus alkoi myydä vuorokausikohtaisia lupia näille vesille kaikille, joilla siihen on varaa ja halua. Lupia on rajoitettu määrä ja ne laitetaan myyntiin kevättalvella netissä, jossa ne myydään nopeasti. Myytävä lupamäärä on lisännyt kalastuspainetta aikaisempaan verrattuna.
Nyt siis paikalliset saamelaiset joutuvat kilpailemaan kotivesiensä kalastusluvista ulkopuolisten kanssa ja eivät voi esimerkiksi lastensa kanssa päättää ruveta virvelöimään kotirannassaan hetken mielijohteesta. He eivät voi lähteä kalaan sen mukaan millaiset luonnonolosuhteet ovat, kuten veden korkeus, sää ja kalan nousu. Nyt heidän pitäisi siis pystyä suunnittelemaan kaikki kalastusvuorokautensa tai -hetkensä ennen kesää. Saamelaisille lohen kotitarvekalastus ja pienimuotoinen myynti on aina ollut tärkeä elämisen ehto alueella. Teno ja sen sivujoet ovat vahvimpia kieli- ja kulttuurialueita saamelaisille, niihin liittyy rikas sanasto- ja tietämys, joka opitaan kalastamalla.
Tällä hetkellä lakia oltaisiin palauttamassa joustavampaan suuntaan, mutta muun muassa Kokoomuksen kansanedustaja Markku Eestilä taustavoimiensa kanssa vastustaa paikallisten oikeuksia. Hän ajaa asiaa siten, että lakimuutoksen käsittely pitäisi kytkeä Tenon kalastussäännön muuttamiseen ulkopaikkakuntalaisten kiinteistöomistajien ns. mökkiläisten kalastusoikeuksien laajentamiseksi. He haluavat itselleen mm. verkkokalastusoikeuksia Tenolle. Näin he toimivat omasta mielestään yhdenvertaisuuden ja lohikannan suojelun nimissä.
Kalastuslakia käsitellään paraikaa eduskunnassa. Voit auttaa ottamalla yhteyttä oman alueesi kansanedustajaan ja vaatimalla kalastuslain muuttamista siten, että se ottaa huomioon saamelaisten oikeudet harjoittaa kalastusta omissa kotivesissään.
Comments